pakko rauhottuu
tai pää leviää
ei enää auta vaikka silmät sulkee
ja laskee kymmeneen
pakko paeta hetkeks
pakko ottaa jalat alle
ja mennä rytmin mukana
tarviin pienen tauon
tahdon pääni selvittää
ehkä niin jaksan huomisee
ja vielä päivään seuraavaan
en tiedä millo tää räjähtää
käsiin hajoaa
huomenna yritän vaa taas esittää
ja leikkii tyttöö kilttii
nyt annan kaiken olla
hetken otan itselleni
unohdan missä olen
kuka vierelläni
ja minne kaipaan...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hetkeen tarttuva vahva teksti, joka kuitenkin huojuu tuulen mukana. liikaa liian paljon ja liian vähän aikaa. hienosti olet koonnut tarinan kaaren ja tehnyt siitä elämänmakuisen. hyvä.