Se on kiiluvin silmin kerättävien kukkien keto
ja siellä lentää pieniä levottomia perhosia.
Se on rauhoitettu ja villiintynyt niitty,
jonka reunat tosin ovat tallattuja polkuja täynnä.
Se on hedelmäpuutarha,
jonka sinä halusit kovasti nähdä liekeissä,
mutta voin vakuuttaa, että Steinbeckin jättämät jäljet
eivät ole enää kovin syvään uurtuneita.
Sen puutarhan käärme
on jo pitkään ollut suopealla päällä -
syöttänyt katsos palasen sieltä,
toisen täältä.
Tämä metsä myös pelkää, muttei ääntä.
Laulun suuntaan se kääntää päänsä
ja jakaa tälle kevätsäänsä -
pujottelevan polun sisimpäänsä.
Selite:
Tämä kerrottakoon huokaisten
jossain aikojen ja aikojen takana:
tie haarautui metsässä ja minä -
minä valitsin sen vähemmän kuljetun
ja siksi on kaikki toisin.
-Robert Frost
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
