VERSE 1:
Alkaa taas olemaan yks niitä kovii kausii
jolloin tekee mieli ottaa stressist pitkää paussii
pakkaan kamat, lakkaan samat vanhat toistuvat kaavat
peilist kertoo julmaa tarinaansa länsimaiset haavat
Tän kesän reissut päätetty vetämäl tikanheittoo
Täsmäosumii kotikartalle, kyl tää pläänit peittoo
viikonloppuna löyty paratiisi Padasjoelta
jalat vanhan biitsin hiekal, ei vältytty notskin noelta
Mut minne tahansa päädynkään, en draamast pääse eroon
takiaisena se vaatii hyvinvoinnistani veroo
eikä helpota se lööppi ettei suomalaisii kuollut
kun Norjassa murhaaja on uuden veistoksen vuollut
Empatiasta revitään vesilinnuille leipää
kolme kertaa pinnast ennen pitkää sukellusta heittää
Elämä on peli nimelt tunneälyn surma
ja ennen pitkää tajuut - se on meidän ajan Burma
CHORUS:
Hei huomenta, Suomineito
oot vuolaasti valuttanut kyyneleitä järviin
ja helmas rupee kastumaan kun äiti Maa vetää lärviin
Hei huomenta, Suomineito
kun päivään uuteen heräät maksat kalliin hinnan
kun ihmiskunta tahraa sun mekkos kauniin pinnan
VERSE 2:
Sit mä yritän miettii, et missä meni vikaan
kun sametinkin vastuuntuntoisuudessani likaan
ei se norsukaan aina vapaudestaan nauti
- posliinihelvetissä suunnitelmat auki
Tähän rytmiin ja kiireeseen en vaan voi varautua
vaikka virtaa vielä piisais niin en täällä saa latautua
siks kelaan että luoja, luo mut luovimaan
tää vene kauas turvaan, uomiin kaukaisen maan
Ja sen saman maan kansa raskaasti hengittää
keräämäänsä pölyä ikiomista kengistään
on pakotettu kantamaan vastuuta sanoistaan
eikä piiloudu linnoihinsa vuodattamaan verta hanoistaan
Ehkä lopussa se rehellisyys alkaa vapauttamaan
ehkä hirmutöiden sponssaus tullaan lakkauttamaan
ja joskus vielä tajutaan että kärsitään
kun samaa kulunutta napanuoraa irti järsitään
CHORUS 2x
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi