on helppo nauraa
yksin, yhdessä muille
kun on itse osana yhteisöä
vai kuulunko minä mihinkään?
jos sittenkin vain leijailen,
massahysterian hiilidioksidikaasuissa
mikä minä olen,
jos en sitten osa
saastaa keuhkoissamme?
jos erilaisuus on hulluutta
ja jokainen on osa sitä
erilaista samankaltaisuutta
riudun, riehun, turhaudun
on helppo nauraa muille
kun olen itse osa
muita
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kaisla | Olemukseni | 14.11.2007 | 0 | Runo |
| Kaisla | aavikolla | 13.2.2007 | 1 | Runo |
| Kaisla | Yhdeksän elämää | 25.11.2006 | 0 | Runo |
| Kaisla | staattinen vs. dynaaminen | 2.10.2006 | 0 | Runo |
| Kaisla | tuuliajolla | 10.9.2006 | 0 | Runo |
| Kaisla | antakaa persoonallisuus | 31.3.2006 | 2 | Runo |
| Kaisla | paskataiteilija | 27.2.2006 | 2 | Runo |
| Kaisla | tunteet voidaan lajitella | 26.2.2006 | 0 | Runo |
| Kaisla | Armahdus on Säälin lapsi | 25.2.2006 | 0 | Runo |
| Kaisla | kuuhulluus | 23.1.2006 | 0 | Runo |
Kommentit
jo otsikko herätti kysymyksiä..
elämä itsessään on koko ajan itsensä etsimistä, uuden löytymistä itsestään,
mutta puhutteleva on runosi..
Hyvä runo persoonasta!