Miksi ihmiset haluavat olla
vapaita kuin linnut?
Onko vapautta
lentää päämäärättömänä
horisontista horisonttiin?
Selite:
Tällainen lyhyt, jonka kirjotin yhteen tarinaan. (Totta ihmeessä kaikki tietävät, ettei linnut lentele päämäärättä, kuitenkin ihmisen kulmasta kirjoitettu, milloin se voi näyttää siltä).
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
joskus yleiset mielipiteet ovat ristiriidassa sanomansa kanssa..ei kukaan ole vapaa niin kauan kuin on kahlittuna omaan elämäänsä..
ajatuksia herättävä upea runo!
Tällaista pohdintaa harvoin näkee, mielettömän hienoa ja oivaltavaa!
Kylläpä pisti pohtimaan elämässä vaeltamisen tarpeita kun kaikki paikat on jo saavutettuja eikä oikein vielä ulkoavaruuteenkaan pääse matkustelemaan .... Suuri eläin tarha efekti vartijat ja vangit jumalat julmuutta vapauden rajoitusta. lopulta mieleen juolahtaa että aina on rajat ja niiden sisälle täytyy värittää mieleisillään väreillä.... Upeasti nostattaa ajatusta pohtiva runosi ja anteeksi pitkä ja sekava pohdinta
Herätit taas ajatuksia minussa runollasi.
Kun miettii lintuja, niin tulee helposti miettineeksi vapautta, mutta linnuthan vain elävät saman kaavan mukaan, eivätkä ole niin vapaita kuin miltä näyttää.
Mutta meille ihmisille se näyttää vapaudelta, kun saa vain lentää pois, sillä meille se on mahdotonta.
Pidin runosta erittäin paljon ja odotan innolla lisää tuotantoasi :)
se riippuu
rakastatks, ja jos nii ketä
kaik siit kii
Tämä on kyllä aivan loistava oivallus!
Ei linnut lentele päämäärättä O_o
Runo ei minulle aukea
herättää lähinnä vastareaktioita
mietettä runossa on aina hyvä :)
Tässä on hyvin viisas
näkökanta. Itse olen
joskus miettinyt samaa. :P
Hyvin kirjoitettu, toimiva runo, joka sisältää kysymyksen, mielestäni myös vastauksen. Ihminen haluaa olla "vapaa kuin lintu" samasta syystä kuin näkee niiden "lentävän päämäärättä horisontista horisonttiin". Hän käyttää esineitä ja olioita sisäisen tunteensa (tässä tapauksessa vapaudenkaipuun) ilmentäjänä. Miksi sitten ihminen haluaa olla vapaa, tavalla johon käyttää vertauskuvaa linnusta, on kysymykseen sisältyvä toinen kysymys, johon vastaus istuu erityisen hyvin, joskin ehkä sarkastisena. Yksilö ei ole tyytyväinen elämäänsä, hän kaipaa jotakin, mikä häneltä puuttuu. Monelle vapaus merkitsee pidäkkeiden ja esteiden poistumista, vapautta ilmaista ja toteuttaa itseään niin kuin itseä huvittaa; mutta onko se todellista vapautta? Vai lentämistä omien harhakuviensa (esimerkiksi: syrjähyppy on luvallinen kun se tapahtuu rakkaudesta ja vastapainona tunnekylmälle avioliitolle) perässä päämäärättömänä horisontista horisonttiin? Etsien vapautta väärästä lähteestä, omasta sydämestä ja sen yllykkeistä, joita toteuttaen yhä syvemmin kietoutuu egonsa (sen turhautumien ja ehdollistumien) siteisiin?
:)
Ihminen on kahleissa aina,yksinäisenä ja vapaana...rakkaudessa ja suhteessa... Linnut ovat siitä onnellisia että niillä on aina kuitenkin selkeä päämäärä. Niiden ei tarvitse etsiä jotain suurempaa. Ihminen asettaa kahleensa itselleen itse...
syvällistä tekstiä.