Ei pannareita, vaan pelkkää hernekeittoa

Runoilija Virtuaalivalo

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.8.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Jos haluatte minulta jotain lukea, suosittelen näitä:
Naamiaiset
Kurkotan Maailman Reunan Yli...
(Toivoton?) Romantikko
Varjoja yössä
Talven lumo
Te, jotka minut niin helvetin hyvin tunnette
A One-Night Goddess
Tervetuloa tunnelmoimaan kanssani!

Kaunis kiitos kaikista kommenteista, ne lämmittävät kovasti mieltä!

Comeback saattaa olla tulossa, tai sitten ei. Ainakin kirjoitushalut ovat palanneet.
 

Kun seinät ahdistavat,
rakennetaan uusi talo.
Mutta entä kun se, mikä ahdistaa, on koko maailma?

Tässä todellisuudessa
minulla ei ole varaa
elättää sekä itseäni että unelmiani.

Selite: 
Vali vali...<br /> <br /> 24.3.2005: <em>Vihdoinkin!</em> Keksin osuvan otsikon!
Kategoria: 
 

Kommentit

Kun maailma ahdistaa, sinä tiedät eläväsi. Ei aina tarvitse mennä ahdistusta pakoon, sen voi kohdata. Siitä voi puhua ja sillekin voi puhua. Dialogia ahdistuksen kanssa. Et sinä elätä unelmiasi, maailma elättää ne. Maailma, joka pitää myös sisällään sen tuskan, mutta myös rakkauden. Ajatus tässä oli hieno, pidin siitä.

Synkkä, jokaisella täytyy olla unelmia. Unelmat pitää meidän elossa, olemassa.
Vaikka tämä oli synkkä, niin myös kaunis.
Pidin tästä.

Ei minullakaan..
Todella hieno runo..pidin.

No kyllä sitä on lupa joskus valittaakin!!
Ehkä sillon kun koko maailma ahdistaa pitää lähteä avaruuteen käväsemään tai jotain....

No ei mutta. Oikeasti tämä on aika rankka teksti siinä mielessä, että kun tulee tosiaan noin toivoton olo maailman suhteen, niin se on aika vakava asia. Tästä runosta kuvastuu niin hyvin pettymys kaikkeen, sekä muihin, puitteisiin että itseensä. Toivottavasti se siitä ajan kanssa..!

Pysähdyttävä tämä teksti. Kuultaa läpi väsymystä ja toivottomuutta.

 

Käyttäjän kaikki runot