Vain tyhjiä askeleita, jotka eivät jätä jälkiä
Pieniä sanoja joita kukaan ei kuule, katseita jotka jäävät huomaamatta
Jossain vaiheessa merkitys lakkaa olemasta,
ja todellisuus palaa totuudeksi
Kunpa haave ei koskaan kuolisi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hienoa tekstiä,kertakaikkiaan.
En oikein osaa perustella tuota kommenttia.
Mutta pidin tästä,paljonkin.
Kaiken muun voi riistää ja kieltää, mutta ei sitä haavetta kuitenkaan...
Hieno, mutta epätoivoinen ohikiitävä hetki.
Palaako se kuten liekki palaa, vai kuten kostea ruoho kuumana päivänä jätesäkissä, vai tekeekö se comebackin?
Mielenkiintoinen runo, josta pidin.
Tästä tuli ihmeellinen olo. Vähän sellanen utuisen leijuva, jossain olemassaolon ytimessä.. saattaa tosin osaksi johtua siitä että oon niin väsynyt että oon jo varmaan puoliksi unessa.. =)
Mitä muuta tästä voi yksinkertaisesti sanoa, kuin että kaunis!!! vei sanattomaksi!!! "Kunpa haave ei koskaan kuolisi" Ihana!!!!
Varsinkin tuo loppu:
''Kunpa haave ei koskaan kuolisi.''
On niin ihana,
hieno päätös upealle runolle.
Todella hyvin kirjoitat:)
Niin kauan kun uskot haaveeseen, se ei kuole.
Hieno runo(tosin en tiedä mikä siinä erityisesti kolahti)! Tykkäsin!!
Hmm, veti hieman hiljaiseksi tämä. Niin usein hautaa omat haaveensa.
niin, kunpa haavet ei tosiaan koskaan kuolisi. Mutta ne vaan saattaa menettää merkityksensä joskus..
askeleita jota eivät jätä jäläkiä...?
hmm.. tuo oli vuosisadan tajuaminen.
*miettii vielä yölläkin*
niinpä, niinpä.
kunpa haave ei koskaan kuolisi.
hyvin kiteyttää koko runon. loistava lopetuslause... joku muu sävy tai tunnelma olisi voinut sekoittaa kaiken... OLIS VOINNUT.
haaveet ei saisi kuolla,mutta entä sitten jos ne kuolee?
hieno runo
Niimpä.....:)
Haaveita on hyvä olla olemassa..valitettavasti jotkut haaveet kuolevat silti. Jotenkin surullinen, toiveikas runo..hieno!