kävelyä pimeässä
lumi narskuu saappaiden alla
kuin luiden päällä kävelisi..
taskulampun patteri kuoli
tähtiä tai kuuta ei paksun pilviverhon takaa erota
eivätkä ne erota minua,tai edes valaise
olen jo paluumatkalla
puoliksi kotona
valo kaihtimien raoista näkyy jo
löydän pimeässä ovenrivan
nyt helpottaa,vaikka ulkovalon unohdinkin
tuvassa hämärä valaistus..
musiikki iskee korviin
LasiVasara tällä kertaa
päivän tärkein tehtävä suoritettu
käsi täynnä mainoksia ja laskuja...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
niin, tähän vuodenaikaan on tosi pimeää jos ei ole lamppua mukana, kivasti kerrot kulkemisestasi, miltei kuin olisin kanssasi ollut tuolla, postinhakureissulla
elämästä saa pienin elementein jännittävän! ja kokemuksesta mukaansatempaavan runon! lukija kiittää.
Mä en joka päivä muista...tai viitti... ees postia hakea...vaikka autolla laatikon ohi menenkin : ) Hyvä runo
Postilaatikko viiden metrin päässä, eikä sinne paljoa tule koskaan
Sivut