kunpa kalat taas alkaisivat uskoa minuun
ja sienet heittäisivät helttansa päälleni
pienriista juoksisi ansoihini kuin kuunvalo järvenselkään
kunpa olisi reikä johon tunkea kaikki turha
ja sähkö ja semmoinen ja kaikki ne härpäkkeet
jäätyneeseen veteeni päätyisi kaikki mikä on muovista
kunpa kasvoni olisivat kuin eilen
jalkani jäntevät kuin nuoren suden
hauikseni pulleat kuin naapurintytön rinnat
kunpa muistaisin vielä, kuinka juostiin
kuinka seilattiin jäälautoilla kevättulvan aikaan
ja hikoiltiin kesällä hiekkakuopalla
kunpa olisin taas pieni, olematon osa maailmankaikkeutta
tietämättä mistään mitään
osaamatta, uskomatta, ja silti siinä
juuri ennenkuin unohdan...
ja sienet heittäisivät helttansa päälleni
pienriista juoksisi ansoihini kuin kuunvalo järvenselkään
kunpa olisi reikä johon tunkea kaikki turha
ja sähkö ja semmoinen ja kaikki ne härpäkkeet
jäätyneeseen veteeni päätyisi kaikki mikä on muovista
kunpa kasvoni olisivat kuin eilen
jalkani jäntevät kuin nuoren suden
hauikseni pulleat kuin naapurintytön rinnat
kunpa muistaisin vielä, kuinka juostiin
kuinka seilattiin jäälautoilla kevättulvan aikaan
ja hikoiltiin kesällä hiekkakuopalla
kunpa olisin taas pieni, olematon osa maailmankaikkeutta
tietämättä mistään mitään
osaamatta, uskomatta, ja silti siinä
juuri ennenkuin unohdan...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
miten hyvä runo
tässähän on kaikki
kaikki tärkeä
ihmisen elämästä
Sivut