Kun seinät mureni ja varjot kasvoivat,
juoksit pakoon,
Törmäten kuitenkin samaan oveen,
kuin niin monta kertaa ennenkin
Sanoivat sinun helpotuksen löytävän,
sekin paljastui valheeksi,
niinkuin suudelma avoimin silmin.
Juokse, juokse.
Älä pysähdy,
sillä se maksaa enemmän kuin muistatkaan
Ota muistosi mukanasi ja piiloudu,
sinne mistä kukaan ei sinua silloinkaan löytänyt.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sisäisen äänen ja pelon sävyttämä runo, joka varmasti puhuttaa monia. Hyvä.