Vakaa laiva, tyyni meri,
leveä vuode, villit naiset
Mieli täynnä taka-ajatuksia ja tuhmia odotuksia
Ystäväsi vei minut tanssiin
Silmiesi pilke, viettelevä naurusi,
suudelmaa himoitsevat huulesi
saivat minut hullaantumaan
Kuohuvaa hytissäni tarjosin
Mieli täynnä taka-ajatuksia ja tuhmia odotuksia
Valvoimme yön
Olimme toisillemme luodut
Valvoimme päivän
Olimme toisillemme luodut
Illalla satamaan palatessa
sanoit ehkä ensi elämässä
palasit miehesi luo
Suolainen merivesi tihkui silmistäni
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voi rakastaa puolisoaan,
voi rakastaa salaista ystäväänsä,
voi rakastaa vanhempiaan,
voi rakastaa sisaruksiaan,
voi rakastaa lapsiaan,
voi rakastaa koiriaan, kissojaan
voi rakastaa ystäviään
voi rakastaa työkavereitaan
Kaikkia yhdenvertaisesti, mutta eri tavalla?
Jos vastauksen tähän löytäisi niin rakkaus ei koskaan loukkaisi.
Kuka loukkaantuisi, jos kertoisin rakastavani pihalla kasvavaa vaahteraa?
Ehkä rakkaus ei ole mikään nollasummayhtälö, vaan jotain aivan muuta?
Joku on joskus tunnustanut rakastavansa öistä kotikaupunkiaan ja Töölöntorilla sijaitsevaa nakkikioskia.
Hienotunteisesti toki ja ketään loukkaamatta