Yksin käyn,
tätä tietä täällä vain yksin käyn.
Ei tähtitaivaan portit aukene,
vaikka siellä,
tilaa ois.
Kalpenee,
nuo kasvot nuoren ihmisen.
Kun tunteet sielua raatelee,
ja jättää kaiken pahan,
ammolleen.
Hilpeyttä,
kuumaa,
tunteiden huumaa.
Kaipaan sitä vaan.
Jos ei enää koskaan,
rakkaus tulla saa,
se kaiken tukahduttaa.
Viiltelee,
sanas korvissani,
vieläkin.
Vaikka vuosia siitä on,
ei mikään palaa,
ennalleen.
Katselen,
kun lintu nousee siivilleen.
Se lentää kohti elämää,
ja jättää taakseen,
ikävän.
Hilpeyttä,
kuumaa,
tunteiden huumaa.
Kaipaan sitä vaan.
Jos ei enää koskaan,
rakkaus tulla saa,
se kaiken tukahduttaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauniisti kirjoitettu, pehmeästi!