Katso minua, ei kukaan muu tajua, mitä on virua, mielisairaalan lattialla.
Kuka muu ymmärtää mitä on luulla märkää kuivaksi ja kylmää lämpimäksi. Miten kukaan normaali osaa olla onnellinen. Heidän maailmansa on niin petollinen.
Minun eloni on yhtä riemun juhlaa. Joka huuto ympärilläni kuin sanat rakastan ja sinua, jokainen
lääke on mulle suudelma.
Mitä järkeä kuvitella olevansa täysin normaali?
Niin minäkin sanoin, ja nyt olen oman mieleni vanki.
Anna anteeksi kaikki oli valetta.
Ei elämäni arki ole sinulle sana juhla. Mustat kivi ja rautaseinät ovat ainainen piina.
Rotat ruokani syövät jos en ole nopea. Tämä on mun mieleni helvetti kolea.
Voisiko joku antaa minulle rauhan.
Ison kiven ja mukavan paikan, keskeltä kirkon pihamaan
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi