Kaiken maailman kulta

Runoilija Uhuville

 

Kaiken maailman kulta

 

Kivitalojen kasvot loistavat

lunta ei oo vielä (ei oo lunta vieläkään)

Rannikolla sataa niin pirusti ja viima hyytää mieltä

 

Kulkiessain asemilta pysäkeille

katseen käännän taivaaseen

auki se on yhä meille

Vaik välillä näyttää ettei aamu koskaan saavu

 

Heiluu vaijereissa lamput kohdal ikkunan

käsinkosketeltavaa (valoa koskettaa)

katsoo kuinka vanhat puut kantaa oksiaan

 

Astellessain kaakeleiden jäätyneiden yli

katson alaspäin, on maata yhä alla teiden

vaik välillä tuntuu pelkkää betonia pinnalla

 

Ilta itsellesi, tai ilta rakkaimpien seuras

arvokkaampaa on, kuin kaiken maailman kultakolikot

Ei ostaa voi aikaa

 

Tanssii revontulten muodot seinällä

unta ei oo vielä tää (ei oo unta vielä tää)

Kalliossa makaan kuun valos kuulen 

kuinka aika rientää

 

Liukuessain kaapeleiden vääntyneiden päällä

katson sisäänpäin on mahdollisuus yhä täällä

Vaik välillä luulee ettei kukaan meitä kuule

 

Ilta itsellesi, tai ilta rakkaimpien seuras

arvokkaampaa on, kuin kaiken maailman kultakolikot

Ei ostaa voi aikaa

Selite: 
"Assar Vienola & Ne jotka tajuu- Yhtäkaikkiyhtä" levyn lyriikkaa.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot