Vanha pölkky

Runoilija talvitalvikki

Tekee hidasta kuolemaa

toisten siitä hyötyen

loisten siitä nauttien

 

Voisi saada anteeksi

jos tajuaisi pyytää

eikö ymmärrä syytään

siinneiden ahdinkoon

 

Virtsa virrannut on jo liikaa

virkamiehen virtaan

eikä korttejaan aio paljastaa

ei pääse kansa kolkuttamaan

ei armo sovi pirtaan

 

isä suurin ja kaunein

on isä aito, paikallinen

ei pölkky lähde kotoaan

kuin kaksin kantaen

 

Vanha koivu lahoaa

kohtaloaan kiittää

Ja maahan tummaan jää

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

jotain lie jäänyt puhumatta
tykkäsin
kiitos (=
hieno

pohtiva runo
jossa monia ajatuskulkuja
kiitos
 

Käyttäjän kaikki runot