Varjo

Runoilija talvitalvikki

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.4.2021
Viimeksi paikalla: 5.9.2023 8:32

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runojani voi lukea omaa rauhaa kaipaavan introvertin, lapsena ohitetun ja ulkopuolisuutta kokevan, mutta toisaalta elämän pienistä iloista nauttivan ja toivon kipinän näkevän naisen näkökulmasta. Kiitos kommenteista!
Suosittelen:
 
Ymmärräthän että se on menneisyyteni varjo, se on nuoruuteni paras oppimiskokemus ja se vie rakennusaineita välistämme. Se purkaa eikä rakenna vaikka oppimisen sanotaan kannattavan aina.

Ymmärräthän että se on keino suojautua, mieleni heijastus todellisuudesta missä ei auta sanoa, missä ei auta pyytää. Suojautua saalistajilta, käpertyä luolaan odottamaan kunnes ne menevät ohi, älä katso niitä silmiin mutta opettele niiden tavat ja reitit. Opettele mitä ne syövät ja missä rentoutuvat, piirrä ne kaikki kartalle ja olet askeleen edellä. Mitä ikinä teetkin, älä avaa suutasi, vaikene ja muista suunnitelmasi iäti jotta ne eivät hyökkää silloin kun vähiten sitä odotat. Älä anna niiden huijata, ne ovat ovelia ne esittävät ystävää, ne vain siivoavat jälkensä huolellisesti.

Ymmärräthän että se on menneisyyteni varjo, lapsuuteni kesät maalla sata vuotta vanhan puun varjossa. Olen piilosta itseni kanssa enkä löydä viimeistä piiloutujaa. Se on valinnut parhaan piilon saunakamarin nurkasta. Se on valinnut taistelun joka ei pääty koska viimeinenkin pitää löytää. Se taistelee loppuun asti, ei anna saalistajien huomata sitä

*

Katsothan sitä armollisin silmin, hellin ajatuksin viet sille ruokaa. Piilosta on vaikea metsästää pitää päästä routaa pakoon. Jätä sille pieniä syöttejä jotta saat sen näkyviin. Oikealla hetkellä ota kiinni äläkä päästä irti

oikealla hetkellä löydä minut
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hyvä runo pidin! Vei lapsuuteni, jossa leikimme pimeyden piilosta sysipimeällä talvella ja vain jääjällä oli taskulamppu. Olin paras piiloutuja usein ja lopussa kun muut oli jo löydetty huusin aina täällä !
 

Käyttäjän kaikki runot