Pimeydestä voin tähden löytää
toivomukseni oli saada sinut takaisin.
Siirrän tuoksukynttilän pöytään
sun tietäsi läpi mustan pimeän tunnelin valaisin
kristallisilmilläni.
Tiedän vain osaavani viestin kirjoittaa
valkoinen paperi rypistyi taskussain.
Luottamuksen ihminen itselleen voittaa
kun kristalliluola hohtaa valkoisena ain
valkoisena vain.
Kukkanen kaiverrettu kuutioon kristalliseen
se mustan yön taustalla hohtaa.
Kesäisin taas nousin aurinkoon uudelleen
kristallipuutarhassa rakastavaiset kohtaa.
Ruusujen piikit sormiini pistää
yksi verenpisara valkeaan lumeen putoaa.
yöpakkaseen toivomukseni katoaa
kristallikukkasta sinulla en enää nää.
Rakkauteni ei merkitse kuolemaa
mutta petokset satuttaa sydäntäin.
Hehkuu lumivalkoinen maa
kun siihen portin luokse oottamaan jäin
siihen jäin.
Selite:
Kirjoitettu vuonna 2012
Biisin idea tuli kun omistin kerran kuution jonka sisään oli kukkanen kaiverrettu, en tiiä oliko aitoa kristallia.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi