Tunteitani en sanoiksi pukea osaa,
Vaikka ne tahtoisin silkkihameella asustaa.
Ne tahtovat sisälläni alasti olla.
Toisiinsa kietoutua,
koko kehoon valtautua.
Elämä käsiini hajota tahtoo.
Itse kohta särkyväksi muutun,
Ruusuksi kuivun ja maailmalle suutun.
Maailman murheet ne harteillani yksin kannan,
muita autan ja kaikkeni annan.
Ei pienet harteet nää,
pysty aina muista välittää.
Kyyhkyiseksi jos vain muuttua voisin,
Taivaalla täysin vapaana oisin,
Kauniina kaukaisuuteen lentäisin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea ja kaunis runo!
kaunis