![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-24116-1702768140.jpg?itok=LGs7tkB2 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva")
Eihän ystävää noin vain jätetä,
heitetä roskakoriin kuin tiskirättiä.
Ystävyys on kallista,
vastavuoroista,
kultaakin kalliipaa,
vaikka se itsestäänselvyydeltä
joskus tuntuukin.
Taas kun sataa,
ja kun varjot näyttävät kasvonsa,
saattavat ajatukset itää mielessä.
Minne se päivä meni,
missä kaikki valo on,
ilo ja riemu, iltarusko hehkuvin.
Niin ja miksi on niin tylsää,
harmaata ja hiljaista,
tasaista ja tappavaa.
Huomenna päivä on uus
ja paistaa se päivä risukasaankin.
Niin varmaankin, paitsi että minun
kasassani ei edes ole risuja.
Vain niitä ruusuja rosoisia,
vastakarvaan silitettyjä,
kaipauksen kasvattamia
ja vastavuoroisesti tuoksuvia.
Nyt kun tämän tiedät,
niin lähtisitkö silti
kanssani niitylle,
aurinkoa katsomaan,
varjoissa tanssimaan
ja vuodenkierrossa valssaamaan
yhä uudestaan.
Niin, siis lähtisitkö, vastavuoroisesti.
heitetä roskakoriin kuin tiskirättiä.
Ystävyys on kallista,
vastavuoroista,
kultaakin kalliipaa,
vaikka se itsestäänselvyydeltä
joskus tuntuukin.
Taas kun sataa,
ja kun varjot näyttävät kasvonsa,
saattavat ajatukset itää mielessä.
Minne se päivä meni,
missä kaikki valo on,
ilo ja riemu, iltarusko hehkuvin.
Niin ja miksi on niin tylsää,
harmaata ja hiljaista,
tasaista ja tappavaa.
Huomenna päivä on uus
ja paistaa se päivä risukasaankin.
Niin varmaankin, paitsi että minun
kasassani ei edes ole risuja.
Vain niitä ruusuja rosoisia,
vastakarvaan silitettyjä,
kaipauksen kasvattamia
ja vastavuoroisesti tuoksuvia.
Nyt kun tämän tiedät,
niin lähtisitkö silti
kanssani niitylle,
aurinkoa katsomaan,
varjoissa tanssimaan
ja vuodenkierrossa valssaamaan
yhä uudestaan.
Niin, siis lähtisitkö, vastavuoroisesti.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Viisas ja samaistuttava runo, tykkään etenkin sen viimeisistä kappaleista.
Sivut