![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-24116-1702768140.jpg?itok=LGs7tkB2 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Oiva Utumaa kuva")
Aurinko asteli nukkumaan,
pilven taakse uinumaan
unta rauhaisaa katsomaan,
sinitaivaan purppuraan.
Nyt se nukkuu talviunta,
ja sen uniin sataa lunta,
ja kuura värjää hiukset sen
ja posket punaa pakkanen.
Säde sinen kulkijaa,
hetken vielä armahtaa,
purppurassa kuljettaa
ja vuorten taakse katoaa.
Nyt se nukkuu talviunta,
ja sen uniin sataa lunta,
ja kuura värjää hiukset sen
ja posket punaa pakkanen.
Aurinko asteli nukkumaan,
mutta herää taas
huomenna unestaan,
sylistä sinisen utumaan,
mutta nyt sen on
astellut tutumaan.
Ei heinäsirkka soittanut,
on hellepäivä koittanut,
vaan maassa lumihunnun maan
saat kevään aina uudestaan.
Nyt se nukkuu talviunta,
ja sen uniin sataa lunta
ja kuura värjää hiukset sen
ja posket punaa pakkanen.
Aurinko asteli nukkumaan,
mutta herää taas
huomenna unestaan,
sylistä sinisen utumaan,
mutta nyt se on
astellut tutumaan.
Helmassa suloisen takamaan
alkaa säteensä
hehkua jakamaan.
Ehkä nyt elämää hämmästyt,
mutta kaamos on
lopulta päättynyt.
Niin se aurinko asteli nukkumaan,
mutta heräsikin virkeänä unestaan...
Kaamos laulu
(c) Oiva Utumaa
pilven taakse uinumaan
unta rauhaisaa katsomaan,
sinitaivaan purppuraan.
Nyt se nukkuu talviunta,
ja sen uniin sataa lunta,
ja kuura värjää hiukset sen
ja posket punaa pakkanen.
Säde sinen kulkijaa,
hetken vielä armahtaa,
purppurassa kuljettaa
ja vuorten taakse katoaa.
Nyt se nukkuu talviunta,
ja sen uniin sataa lunta,
ja kuura värjää hiukset sen
ja posket punaa pakkanen.
Aurinko asteli nukkumaan,
mutta herää taas
huomenna unestaan,
sylistä sinisen utumaan,
mutta nyt sen on
astellut tutumaan.
Ei heinäsirkka soittanut,
on hellepäivä koittanut,
vaan maassa lumihunnun maan
saat kevään aina uudestaan.
Nyt se nukkuu talviunta,
ja sen uniin sataa lunta
ja kuura värjää hiukset sen
ja posket punaa pakkanen.
Aurinko asteli nukkumaan,
mutta herää taas
huomenna unestaan,
sylistä sinisen utumaan,
mutta nyt se on
astellut tutumaan.
Helmassa suloisen takamaan
alkaa säteensä
hehkua jakamaan.
Ehkä nyt elämää hämmästyt,
mutta kaamos on
lopulta päättynyt.
Niin se aurinko asteli nukkumaan,
mutta heräsikin virkeänä unestaan...
Kaamos laulu
(c) Oiva Utumaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
https://www.instagram.com/reel/Cm1MJI_hHTu/?igshid=YmMyMTA2M2Y=
Sivut