Ja minä typerä,
piikkilanka-aitaan kiinnitettynä.
Pintanaarmuja rakkaudesta
vastaanotan ylväin piirtein.
Pakoa ei,
johan sen järki sanoo.
Tällä kertaa minä,
minä luotan sydämeen.
Se kirottu paikka,
joka sinut hyväksyi.
Mutta minähän olen ovela,
kai sen muistat, ystävä.
Ketun mieli,
sitähän kärkäs suuni kieli.
Käärmeen lailla luikertelen.
Johan sinäkin kangistut.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| *juzee* | Loppuunpalaneet tulitikut | 16.9.2009 | 2 | Runo |
| *juzee* | Miksi kaiken pitäisi muuttua ? | 11.9.2009 | 0 | Runo |
| *juzee* | Sopivasti ajoissa | 8.5.2009 | 0 | Runo |
| *juzee* | Kierot sydämet | 2.2.2009 | 2 | Runo |
| *juzee* | Tyhjyys | 30.6.2008 | 0 | Runo |
| *juzee* | Nuoruusleikkejä | 15.6.2008 | 2 | Runo |
| *juzee* | Sophie | 13.6.2008 | 0 | Runo |
| *juzee* | Persoonaton | 3.6.2008 | 2 | Runo |
| *juzee* | Yksinkertaisuus kaunistaa | 27.5.2008 | 0 | Runo |
| *juzee* | Valehteleva narri | 11.5.2008 | 0 | Runo |
Kommentit
hyvä runo, pidin!
hyvä runo, pidin!