Katso ikuisen sielusi kestävää aikaa,
uudelleensyntymää, aikaa ennen eloa.
Loputonta jatkumoa.
Katso suoraan silmiin kuolemaa ja aikaa kuoleman jälkeen.
Sielun syntykotia, alkusielua ja alkumaata.
Pyhää maata jalkojesi alla ja Atlantista sielussasi.
Ole hieman hurja: haaveile oman sielusi Edenistä, kulje oman Álfheimrisi tarunhohtoisissa maisemissa ja unelmoi niistä hetkistä, jolloin saat selkääsi vapauden siivet.
Ota tuntematonta kädestä ja kävele läpi pimeän yön tunnelin, kohti sumuisinta aamua ja hallaa puissa, nurmen pinnalla:
Maailma piilottaa vielä parhaansa, syleile tuntematonta ja uskalla tanssia varjojesi parissa.
Usein tummimmat tiet tietävät puhtaimmat lopputulokset ja takaavat vahvimmat sävelet eloon.
Luota itseesi.
Hymyile, kun kyseessä olisi ensimmäinen synnyinhetkesi - ensimmäinen hymy kasvoillasi: voit jättää pois pimeän kuoret ja kasvaa yhdessä hämärän kanssa.
Sillä yhtä kuin maailma piilottaa parhaansa odottamaan sitä kaikkein täydellisintä aikaa, pidä sinäkin korttisi viisaasti peitettyinä.
Kevät saapuu aina pimeän talven jälkeen ja kaunis luonto herää eloon, loistaen ja yllättäen katsojansa kauneudellaan ja kasvullaan joka ikinen kerta.
Lopulta yhtälailla kuin toukasta muovautuu perhonen/yökkönen/kaskas, sinäkin tulet säteilemään ja loistat.
Olet käyvä tähtinä tuhansien tähtien joukossa ja sielusi on oleva pimeästä ja kivusta vapaa.
Kuten on tarkoitettu.
Blessed be.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut