Nimetön

Runoilija enkuliini*

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 7.12.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Silmät sulkiessa kipu vain kasvaa. [ suru opettaa vahvimmankin luovuttamaan ]

I'll be up to watch the world around us live and die.

Ihooni teidät tatuoin, jotta olisitte aina mukanani.

Aika ei lopu, vaan keinot hallita sitä.
 
Joku muu
sanoisi

tämän olevan

elämänsä
painajainen

Ja silti minä
haluaisin vain

vihdoin saada
unta,


nukkua 
(itseni ehjäksi)
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettava.

Huutamalla huutanut joskus unta osalleni, unohduksen hetkeä. Tämä runosi kolahtaa ja kovasti mieleeni, kiitos.

Kunpa nukkumisella voisi tehdä itsensä taas ehjäksi. Ja toisaaltahan se auttaa tietyllä tapaa, jos sinun annetaan vain nukkua. Hieno runo, pystyy samaistumaan.

Oivoi miten ikävän tuttu tunne tämä runosi.
Silloin kun on paha mieli niin tahtoisi vain nukkua kuukausia, sillä se on ainoa aika, jolloin voi paeta omia ajatuksiaan.
Tykkään, kun loppu on suluissa, se on niin harras ja pieni pyyntö.

Kaunista ja kipeää unettomuutta.

Joskus sitä tosiaan toivoisi voivansa vain nukkua pahan pois, herätä ehjempänä aurinkoiseen päivään. Kauniisti olet kuvannut sen tunteen yksinkertaisimmillaan ja koskettavasti.

+ lopun sulkeet tuovat ihanan herkkyyden

Ja kiitos piristävästä arvostelustasi!

 

Käyttäjän kaikki runot