Kauanko kestikään myöntää (edes itselleni) sinun olevan aallonmurtajani, läsnäolo joka jostain syystä saa luottamukseni avaamaan ovensa Sinä vain olet, turva-aita kallion reunalla ja vain kanssasi päästät minut siltä hyppäämään Kauanko kestikään et tiedäkään miten pelkäsin, liian kauan
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi