Minä olen
Musta ruususi kuoleva, silti viimeisillä voimillaan elinvoimainen.
Minä olen
Satuttanut sinua piikeilläni, sinun sormesi sydämeen asti vereslihalla.
Minä olen
Kärsinyt syntieni meressä, pudottaen samettiset terälehteni sänkymme tyynyille.
Minä olen
Rutikuiva ja janoinen, ravitse minut vielä kertaalleen meidän yhteiseen nimeemme!
Anna sen kasvaa, sillä sen kuuluu nousta ja löytää kotinsa.
Sydämistämme.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kuin anteeksi pyyntö, kiitos ja anomus, niin kuin rukous