Yölinjalta päivää.
Voiko olla enempää.
Elämän eri tunnelmia,
yhtenään.
Ilosta iloon ja surusta suruun.
Jokainen tulkinta tuli täsmällisesti ajallaan.
Olisin hento ja heiveröinen ilman tulta itsessäni.
Kohtaisin hetket ilman iloa ja voimaa.
Polta perkele, polta.
Puhalla pimeimmät suruni roviollasi.
Sillä tulin tänne kotoani kaukaa.
Tulin puhumaan suuni puhtaaksi,
antamaan voimani johonkin.
Ja jos nyt saan valita
(ja saan)
annan tuulen tuivertaa ja nuotion roihuta.
Elämisen juhlat soikoon.
On aika nostaa kytkin ja päästää ilo valloilleen.
Matkalla senkin hetken.
Selite:
Tämän sivuston löytäminen on inspiroinut mua ihan valtavasti! Olen laittanut tänne muutaman tämänvuotisen runon ja sitten muutamia vuosien takaa.. se on ollut suht helppoa. Mutta nyt, tuhinaa tältä päivää. Mulle itselleni tämä on erittäinkin outo teksti ja fiilikset ristiriitaisia. Huomaan selvästi, miten vaikeaa on jakaa jotain tästä ja nyt. Härkää sarvista, sanon! Tässä on osia, jotka eivät mulle aukene. Usein ne tekevät sen vasta joskus, aikain päästä, elämän jo näytettyä käytännössä mitä tuli sanottua. Ehkä niin on nytkin :)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
suru kao.
Surullisen
järsii mato.