Kristallienkelin siluetti,
siinä jäätyneen järven pinnassa.
Kirkkaan tähtitaivaan alla,
kipristelevässä pakkasessa.
Tuulen hento kuiskaus selällä,
kertoo yksinäisyyden olevan läsnä,
hiljaisuuden merkityksen,
toisinaan vain itselleen.
Kun saa seistä metsän reunassa,
katsellen sitä järven selkää,
ja on vain hän ja ajatukset.
Selite:
Yksi syys miksi rakastan asua täällä, ovat järvet.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis ja herkätunnelmainen runo, hieno