Kun menettää jotain rakasta, ainutlaatuista ja syvällistä, sydämestä menettää palasen ikusuuteen ja jäljelle jää ikävä, kaipaus ja tyhjyys.
Rakkaus säilyy muistoissa ja ikävän kyynelissä. Ehkä joskus jälleen tapaamme... ehkä joskus ...
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| eminemi | Nimetön | 31.7.2012 | 0 | Runo |
| eminemi | Nimetön | 4.7.2012 | 1 | Runo |
| eminemi | Ehkä joskus.. | 2.5.2012 | 1 | Runo |
| eminemi | Ensimmäinen joulu | 23.12.2011 | 1 | Runo |
| eminemi | Rakkautemmeko myös? | 22.11.2011 | 0 | Runo |
| eminemi | Pienen iso ikävä | 15.10.2011 | 3 | Runo |
| eminemi | Kaikki on hyvin | 11.10.2011 | 1 | Runo |
| eminemi | Niin hiljaa | 6.10.2011 | 5 | Runo |
| eminemi | Luopuminen | 5.10.2011 | 3 | Runo |
| eminemi | Isälleni | 5.10.2011 | 2 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Koskettaa syvältä tämä. Minun isäni on poistunut jo vuonna 1973