Isäni talossa
on paksummat seinät
kuin meidän kaksiossa
mutta meillä on rakkaus
Tuntuu että
ne mielet ja paikat
ovat haukanneet osan
ovat repineet rikki
Vielä tyttönä ollessani
tahdoin lyödä ja nauraa
sitten pidit kuin kukkaa
teit minusta kissin
Enkä koskaan itkenyt.
Nyt kun olen turvassa
voin olla sinulle pieni.
Kuinka paljon olen oppinut
kuinka paljon on turhaa
Ei se ole voimakkain
kuka välittää vähiten.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
En ymmärtänyt tätä ensimmäisellä lukemalla,
toisella sain jo otteen. Palaan huomenna lukemaan tämän uusiksi ja katson mitä uusia ajatuksia tämä silloin herättää!
Pidän tästä runosta juuri sen vuoksi, että tämä ei ole nopeasti läpi luettava runo joka unohtuu pian lukemisen jälkeen. Tietenkin sellaisetkin runot ovat hyviä, mutta välillä on kiva jäädä miettimään runon syvempää merkitystä. Kiitos!