Yksin,
pääkoppaani vetäytymään pääsin.
Itsenäisyyden orjaksi,
maailmaan mieleni kiemuran,
sekavien tunteiden sokkeloihin.
Kaivan.
Koetan auki.
Ohi kiitävää kiinni tarraan,
vaan sen pinnalliseksi tajuan
ohi annan ajavan.
Alkuun aina palaan.
Pala palalta
rippeitä kerään.
Niistä rakentaa tahdon
mieleeni aitoa jotain
Yhteyden kokemaani saisin.
Yhteyden
Kadonneen ajatuksen
Haluan itseni
Etsin minut.
Selite:
Tunne, kun on hukassa omia ajatuksia hapuilevasti kokoamassa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tutusta fiiliksestä kirjoitat :)
Todella upea!
Hienoa runoutta.
Kiitos!