Marraskuu muhinoi kanssani sängyssä,
huutaa päälleni villejä oopperoitaan
ja sammahtaa sitten sykähdellen,
uupuen päälleni.
Minä jaksan hengittää, vaivalloisesti,
sinulla on vahvoja luita,
mutta eivät ne haittaa minua.
Minä aioin jaksaa aamuun asti
ja ottaa sitten seuraavan.
heitän Marraskuun rappukäytävään
ja unohdan.
Unohdan pitkäksi aikaa,
kunnes se taas raapii lehdet yltäni
ja olen täysin alasti ja te kaikki nauratte minulle.
Nauratte pitkään ja ilkeästi
ja minä itken.
mutta Marraskuu rakastaa minua
ja suutelee poskiltani kyyneleet
ja silti lähtee.
Selite:
Minä tahdon rakastua ja olla rakastettu. Tahdon olla vielä enemmän kaikkea kliseetä, muta onnellista sellaista.
Marraskuu pakkomielle.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
