Sanoista minä ymmärrän jotain.
Lopusta en niinkään tiedä.
Sinusta en varsinkaan.
Jos olisin rohkea
(niin kuin ehkä olin ennen)
minä kysyisin
(olen joskus uskaltanutkin)
enää en vain osaa
(osasinko koskaan?)
Nykyään osaan unohtaa.
Hukuttaa kysymykset
jonkin raskaan alle.
Saattavat ne hetken
pysyäkin hiljaa.
Ei ole olemassa ihmeitä.
On vain joukko
pieniä tyttöjä
ja poikia,
joiden maailmat
eivät koskaan kohtaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Osuvaa keskustelua ja analysointia oman itsen kanssa...