Epäonnistunut

Kun suihkun lattialla itseäni keräsin,
kaikkea sitä syntiä ja likaa pesin

Jokatapauksessa heräsin 

Ei minun hengitys ole tätä ilmaa varten

Ei minun kosketus ole enää sinun ihollesi


Kun vaivun öihin pimeneviin
Niihin synkkiin syksyn väreihin melankolisiin

Etkä sinä edes tuskaani näe enää

Ja joskus tuntuu, että et koskaan nähnytkään 

Mutta tänään minä murenen,
hiljaa yksin hajoan
kaikki vitun kyyneleeni piilotan

Sinne lattiakaivoon valutan.