Älä ajattele

En tahdo kirjoittaa
pahasta olostani
mitään,

koska se tarkoittaisi
sitä, että joutuisin kantamaan
sitä, että joutuisin ajattelemaan sitä

En tahdo miettiä
pahaa oloani,

koska olen väsynyt
kantamaan sitä,
väsynyt ruokkimaan sitä

Väsynyt olemaan minä

Kaikkine ongelmineni

"Auttakaa häntä,
hän tarvitsee apua!
Joku johon nojata,
itkeä, kuivata kyyneleet
paperiin.
Hän tarvitsee ystävän,
hän viettää aikaa liikaa
yksin, eristäytyy.
Etkö uskalla lähteä opiskelemaan?
Pelkää ihmisiä!"

Iänikuiset diagnoosit, havainnot jotka itsekin ymmärrän. Tajuan. Koen.

En tarvitse toista viereen kertomaan sitä,
en tarvitse holhousta!!

Tahdon jonkun, joka vain kuuntelee,
ei kysele, antaa minun kertoa asiani,
ja kun olen lopettanut,
voin lähteä huoneesta hiljaa.

Pelottaa olla yksin,
leikin ettei.
Pelottaa olla kaksin.
Kolmin on jo helpompaa,
nelin fantastista.

En tahdo puhua kenellekään,
koska olen typerä ja ruma,
josta sinä et tykkää.
En tahdo ajatella.
En tahdo miettiä.
En tahdo elää.