Joutomiehellä joutoaikaa
maailman mannuilla matkustaa
kuulee lauluja laahaavia
joikuja jonninjoutavia
kolmasti kertaa kyllästyy
päättää: pistän paremmaksi,
veisaan virren viiltävämmän
sykähdytän sisällöllä,
sävelellä säväytän
rytmiratsulla ratsastelen,
lauluni leiskuen laukkaa
kastaa kynän kielenpäähän,
istuu ihmettelemähän
sanat suussa sekoittuvat,
kielenpäästä katoavat
itseksensä istuskelee
tovin toisenkin toimetonna
hyräily hiljainen hiipuu,
kaiku kaukainen katoaa
ryppyyn, reppuun riipustukset
sytykkeiksi saunanpesän
mikä minä miettimähän,
saati säveltämähän
kohta kuluu kuljeskellen
joutomiehellä joutoaika
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Paljon onnea viikon runoilijalle. @->----
Loistavasti sanailtu, jos aivan tyhjästä tempaisit. Erilainen, raikas ja virkistävä runo tämä.
Tämä rnosi on ajaton. Tuli mieleeni Kalevala ja Kanteletar.
Upeaa sanojenkäyttöä ja rytmitystä. Hieno tarina.
Hienoa kerrontaa ja kaunista rytmitystä runossasi!