edes jalkojen liike ei auta minua pakoon
tuijotan ulos ikkunasta
maailma liikkuu selkääni vasten
loukkaantuneet mykiöt polttavat
lasiin heijastuvaa kumpaakin kuuta
sinä puristat kättä sylissäsi
pidät sitä kuin omaasi
minä en halua nähdä onnea
en nyt
sydämeni ei juuri nyt kestä sarkasmia
ei sanoja
lisää kynsien jälkiä ihoon
katsot minua ja syyllistät
mutta hei,
varmasti sinuakin naurattaa sitten kun
voit vain seurata muovin alta
mitä elämäsi olisi voinut olla
Selite:
<i>"And it wears me out, it wears me out<br/>
It wears me out, <b>it wears me out</b> <br/>
And if I could be who you wanted<br/>
If I could be who you wanted <br/>
All the time, all the time"</i><br/><br/>Radiohead / Fake Plastic Trees
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ói.
mikä runo!
haluan lukea tällaisia joka päivä, kiltti tee minulle runokirja.
eritoten rakastuin lauseeseen joka kävelee näin:
"maailma liikkuu selkääni vasten"
kuulostaa aivan hiipimiseltä, mieletön kuvaus!
tämän pistään talteen suosikkeihin.