Autiotalossa

Autiotalossa on varmasti todella jännää liikkua.

Kesken tämä jää jokaiselta. Autiotalon tunnelma on juuri tuollainen. Hienosti kuvattu.

Voi kuinka paljon tässä runossa jääkään tilaa lukijan mielikuvitukselle ja yleensä mielelle muodostaa oma näkemys hetkestä, kun astuu runon minän kera ovesta sisään.
Villiruusukin voi olla aivan muuta kuin kaunis kasvi, jopa vieras nainen ja karkuun lähtö on kiireinen, jolloin ovikin on jäänyt avoimena naukumaan j.n.e. Jokin muu voi löytyä vaikka petaamattomista vuoteista. ;)

Kuitenkin runon melankolinen vire jää vahvana lukijan mieleen.
Erittäin hyvin kertova on runosi.

Pieni tarinajaksoja saimettimään. Viimeisen säkeen toteava tunnelma sai miettimään mitä on jäänyt.