Vauvalleni

Voisin kuunnella
sinun vaimeaa tuhinaasi
ikuisuuteen,
seistä hämärässä
puisen pinnasänkysi vieressä
katselemassa kauniita kasvojasi
lävitse yön,
silittämässä tummia kutrejasi
-Odotan sitä hetkeä kun ne alkavat kihartumaan,
alkavat muistuttamaan itsestäni.
Unettomina tunteina
kaunis äänesi
kutsuna luoksesi
soi sisällä pääni lakkaamattomana,
malttamattomana odotan millon
avaat sinisilmäsi raolleen
ja avaat kätesi
tahtoen lähelleni,
-odotan sitä hetkeä kun kuulen ensimmäisen
taianomaisen sanan sinulta.

Olen miettinyt näinä yön tunteina
ymmärrätkö kun kerron kuinka rakastan,
kuuletko kun uneesi kuiskaan?
Näetkö sinä silmistäni hellyyden
jonka tarkoitan vartavasten sinulle?
Vaistoatko uneesi
minun seisovan vierelläsi
vahtimassa untasi?
Uskothan kun kerron,
suojelevani sinua maailman pahalta,
rakentavani sinulle suojan sinun unelmistasi
ja minun rakkaudestani?