Minä annoin teidät enkeleille
annan tänäänkin
he kulkevat kanssanne polkua jota
minä en kulkea voinut
Annan teille rakkauteni
tyhjän käteni laitan kaipauksen taskuun
kourallisen siemeniä,
kylvän toivon pienille poluille
Minä kaipaan
ja kutistun
minä kaipaan
ja kasvan suuremmaksi
Ja minä kuljen tätä matkaa
taaksepäin
muistojen hämärässä
teidän sielujenne valon turvin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sinä se osaat mykistää lukian!
Aivan henkeäsalpaavan kaunis runo, jälleen kerran sinulta.
Kirjoitat harvoin, mutta sitäkin kauniimmin.
Vallan hienosti ja monimietteisesti kirjoitat, taitavaa, pidin:)