On kuin olisin palannut
tuttuun paikkaan ja hetkeen
olisin jo paljon aiemmin halunnut
mutten tiennyt miten sen teen
eikä minulla siihen kaavaa ole vieläkään
järjetön kaipaus lähellesi
on taatusti itsekkyyden huippu
mutta en hyväksymään pystyisi
että kaikki välillämme olisi loppu
koska olet jatkuvasti mielessäni
valinnoistani joudun maksamaan
et ehkä enää päästä sisimpääsi
sinä jouduit itsesi kokoamaan
kun katosin silloin luotasi
vaikka halusin niin paljon enemmän
pelkuriksi ristin itseni
enkä halua satuttaa sinua enää
nyt yritän vain paikata virheeni
enkä pyydä yhtään vähempää
kuin että uskaltaisit vielä avata sydämesi.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
