Eilen koitti se päivä
Hävisi huolen häivä
Olit riemunamme pitkään
Ei haitanneet murheet mitkään
Hyvillä mielin pois nukkui
Surumme kyyneliin hukkui
Jäi yksin Vinku kissa
Jokä makaa pää painuksissa
Päämme hiljaisina alas vaipuu
Silloin sisälle saapuu kaipuu
Muistona susta on rakkaus
Olit kyllä aika pakkaus
Selite:
Rakkaan Killi-kissamme muistoa kunnioittaen joka nukkui pois 13,5 vuotiaana 11.12 klo 12.14.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana runo, ihana tunne, tiedän tarkalleen sen, kun oma ihana rakas ystävä vili-kissa nukkui pois ja liian aikaisin sairauden viemänä, toinen kissa vilin sisarus jäi yksin ja katosi mystisesti jonkun aikaa vilin kuoleman jälkeen. Kissasta tulee ihmisen paras ystävä ja muistot säilyy sydämessä aina.
Kaunis runo.
Voi. Osanottoni.
Kauniisti kissaasi olet muistanut.
niin kissaan kiintyy helposti ja kaipaus jää...
Ihanasti
kirjoitettu <3
*Voimahali*
Meidän perheen
kisu oli kateissa
neljä viikkoa
kesällä, mutta
se löytyi onneksi <3 :')
Pelättiin, että
se olisi kuollut ja
jäänyt, vaikka
auton alle.
Osannottoni
minultakin!:[
Osanottoni.
Rakkaan perheen jäsenen menetys on aina raskas asia käsitellä.
Nätti runo <3 :)
Voi, olen äärettömän pahoillani! Ihanat nuo kaksi ensimmäistä runoasi j akun olen itse (en onneksi kuolemalle) joutunut luopumaan kateistani, niin koskettivat!