Minussa on ripaus
roviolla poltettua noitaa,
pyhimystä,
hienostorouvaa,
piikaa.
Olen syntynyt eillisen tielle.
Historia valmiina annettu on.
Olisin syntyä voinut aikaan toiseen,
muualle kokonaan.
Mitä näillä eväillä aikaan saan?
Nyt omaa polkuani raivaan.
Menneet heijastusta on vain.
Minä maisemaani maalaan,
asenteitani korjaan. On työtä riittämiin.
Selite:
Aika minussa on paratiisista vierimään lähtenyt lumipallo :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Täydellinen, täyteläinen,
kaikkea....!
minusta tämä runo on kuin aikamatka joka kuvaa niiden menneiden elämien tapahtumia silleen vilauksenomaisesti, mutta itsensä tunnistaen. mielestäni tuon lumipallon kulku on nimenomaan paratiisia kohti. mielenkiintoisesti kerrottu. pidän.
Niin kai sen lopulta itse tiensä viitoittaa ja polkunsa raivaa...Pidin tästä!
Runosi on ajaton.
Niin sinussa taitaa olla..voimaa :)
Alussa hillittömän hassua itsensä tiedostamista.
:)
Mutta viisautta ja varsinkin tuo loppu pitää mielen virkeänä.
Jotenkin sellaista lievää melankoliaa ilmassa kuitenkin.
upeaa. ihana runo.
Täydellinen, täyteläinen,
kaikkea....!
minusta tämä runo on kuin aikamatka joka kuvaa niiden menneiden elämien tapahtumia silleen vilauksenomaisesti, mutta itsensä tunnistaen. mielestäni tuon lumipallon kulku on nimenomaan paratiisia kohti. mielenkiintoisesti kerrottu. pidän.
Niin kai sen lopulta itse tiensä viitoittaa ja polkunsa raivaa...Pidin tästä!
Runosi on ajaton.
Niin sinussa taitaa olla..voimaa :)
Alussa hillittömän hassua itsensä tiedostamista.
:)
Mutta viisautta ja varsinkin tuo loppu pitää mielen virkeänä.
Jotenkin sellaista lievää melankoliaa ilmassa kuitenkin.
upeaa. ihana runo.