Sinä siinä sammaleena
loitsujen kupliessa taivaalla
myrskytuulien nukkuessa
kaappikellon kolistessa
kuun suurentuessa
yö yöltä
asun omissa askelissani
en katso taakseni -
silti
silti minä haistan yhä sammaleen
ja ripottelen
rosmariinia -
vieläkin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mielettömän ihana.. rakkausruno... tuoksuineen..
Ihanan haikea runo.
mielettömän ihana.. rakkausruno... tuoksuineen..
Ihanan haikea runo.