En saa sinua syliini, tuntea ihoasi
en vaikka minun piti saada pidellä Sinua lähelläni
vielä useampi kuukausi.
En saa tarttua käteesi,
en vaikka minun piti kulkea kanssasi käsikkäin vuosia,
kuin enkeli vierelläsi suojellen.
En saa katsoa silmiisi,
en vaikka minun piti rakastua niihin
päivä päivältä uudelleen.
En saa kuulla ääntäsi,
en vaikka minun piti opetella kanssasi laulamisen riemu ja ilo,
se miten musiikki antaa voimaa, kantaa.
En saa nähdä kun vartut, kasvat,
en vaikka minun piti olla se joka iloitsee jokaisesta pienestä edistysaskeleesta matkallasi.
Sen sijaan,
tunnen tyhjän sylin,
onton käden.
Näen itkevät silmät,
kaipaavat.
Sain sortuneen äänen,
loppuun kuluneen,
voimattoman.
Uupunut, väsynyt
ilman Sinua pikkuenkelini.
Hyvää matkaa taivaankotiin,
kaipaan Sinua ikuisesti, määrättömästi -
rakastaen rajoitta,
äidin rakkaudella
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit