Elämän häkissä,
siipien räpse,
surun sävelten sininen laulu.
Taivaita halkoisin,
luoksesi lentäisin.
Tässä istun kantoni nokalla,
sammalmättään vierellä,
puolukan varpu kädessäni,
tuulen humina sylissäni.
Ikävöin.
Häkkilintuani hoidan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Taidan tulla viereesi kannolle istumaan.
Tuosta otsikon sanasta tulee aluksi hiukan surullinen mieli, mutta runoa lukiessa eteenpäin, huomaakin tietyn toivorikkauden. Pidin tästä kaihoisasta tunnelmasta.
Kauniilla sanoilla elämäntilanteesta <3
Tässä on mielenkiintoinen
punainen lanka.