Hiljainen metsä,
lunta täynnä.
Tähtitaivas,
täynnä särkyneitä unelmia.
Luulin voivani pitää
sinut sydämessäni,
mutta nyt tiedän
olleeni väärässä.
Pimeys lohduttaa,
tuuli pyyhkii kyyneleitäni,
kun annan sinun mennä.
Lasken sinut vapaaksi.
Minä rakastin sinua.
Mutta nyt olen vapaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kaunis runo, niin haikea. Loistavasti ilmaistu.