Katselimme toisiamme,
kuin olisimme halunneet nähdä jotakin.
Ja jotakin me näimme,
mutta oliko se sitä mitä etsimme?
Kohtasin itseni sinussa,
kuin kauan kadoksissa olleen ystäväni.
Ja tunsin sen hetken,
kun sydämemme kohtasivat.
Yhteiset askeleemme,
kulkevat pitkin tätä loputonta rantaa.
Eikä meri vie jälkiämme,
vaan jättää ne meidän muistoiksemme.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
