meri nimeä
kantaa, jokainen meri
omaa nimeä
jonka puitteissa antaa
meren mereen yhtyä
Merellä on monta nimeä
Merellä on monta nimeä,
ja jokainen niistä
kantaa omaa nimeään,
jokainen meri
Jokaisella merellä on kuohunsa
ja jokainen kuohu
jättää jälkensä sinuun;
sinun kuohusi häneen, jolle
olet meri
Ja jokainen käsi syliin yltävä,
salaisimpia poimuja sormeileva,
kehon tai sielun uurteita
hellivä käsi -
kantaa sormenpäissä
aiempien herkät muistot
Jokainen kosketettu, koskettava
sydän, toisessa itseään
todentanut,
omasta voimastaan, vallastaan
juopunut, meren aalloista toiseen mereen juossut
aivan liian usein kohtaamatta itseään
Milloin ylittää rajan:
on juuttunut kuohuvaan mutaan,
toista luulee kuuntelevansa
vaikka kuulee vain
menneiden kohtaamisten
synnyttämän kohinan
rikkoutuneen sielunsa haavoissa
Ja milloin
löytää meren jonka ääreen
pysähtyy, ottaa todesta
haparoivasti, vaativasti, ahnaasti
kunnioittavasti, kauniisti, nautinnollisesti, runtelevasti
milloin mitenkin koskettaneen
kätensä
Sen meren
jonka ainutlaatuisuuden
kadotti ja hukkasi
maailman rannoilla itseään etsiessä
Itsensä kadotti
kun sydämensä syvyyksien sijasta kuuntelikin
pintakuohuja, niiden vaativaa ääntä
luuli sisimpänsä
aidoksi, todelliseksi tarpeeksi
Kohtaamisten keskellä jätti kohtaamatta
Enää kykeneekö toista kohtaamaan,
ymmärtääkö pysähtyä ja
nähdä
itsensä äärellä sydänten meren
Merta rakastan
Merta rakastan, rakkaani, merta !
Sen villiä kuohua, pidäkkeetöntä voimaa:
syvyyksinsä imaisevaa, aallonharjalle heittävää
ilmat keuhkoista lyövää voimaa,
jotain jota en voi kahlita, en käskeä, vain
ottaa vastaan
Sen alkutalvista voimaa,
ennen kuin pakkanen jäädyttää
kuohuille kannen,
syysmyrskyisen aaltoseinämän hurjaa voimaa
joka ruhjoo alastonta kehoa kiviä vasten -
vasten kiviä, joihin tarraudun
etten huuhtoudu ulapalle
Joskus lähes kuoleman rajalle olen merta rakastanut,
löytääkseni elämäni ääriviivat
Jospa sinua rakastaisin niin kuin merta?
Se suuri on onnettomuus,
että ihmistä rakastetaan niin kuin
merta !
Sinulla on tunteet, meri sittenkin vain meri
Kaikella sielullani tahtoisin heittäytyä:
ottaa sinussa vastaan
elämän pidäkkeettömän kuohun,
ja kunnioittaen, kunnioittaen, kunnioittaen
enemmän kuin meren voimaa koskaan kunnioitetaan
Sillä sinä olet enemmän kuin mikään meri,
rajasi pyhemmät kuin yksikään
meren ranta,
ja jos sinua rakastaisin,
en ainoastaan itseäni sylissä kuohuvan meren
Silloin sinua rakastaisin
Näitä vois sanoa vaikka faktarunoiksi eli henkilökohtaisia tuntoja. Kaksi ylempää kuvaa Tapaninpäivän myrskyaallokkoon menossa ja sieltä nousemassa joulukuu 2011 Reposaari, muut kuvat Eino-myrsky marraskuu 2013 Mäntyluoto.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kuvat täydensivät kokonaisuutta.