Ne yöt,
kauniit sanat kietoivat pimeyteensä
Yöt,
joina Jumalakin pidätti kivusta hengitystään.
Eikä niiden ihmisten enkeleistäkään ollut enää jäljellä
kuin tomua ja tuhkaa
Raatoja, teiden varsilla,
ja niillä korkeilla, vanhan kaupungin pimeillä kujilla,
vastarakennettujen talojen tyhjissä huoneissa ja katoilla:
Murskattuja ruumiita ja menetettyjä sieluja.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| hehkuvaa elämää | Ei koskaan samoilla säännöillä. | 16.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Ei tarkoittaa yhtä kuin ei. | 16.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Helvetinmoinen kipukeskus | 7.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Pakenemistaktiikkasi | 6.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Diagnoosi, jonka jo tiesinkin. | 5.3.2009 | 1 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Tuntoihinsa havahtuminen osa xxx. | 5.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Kun yksi ei riitä koskaan. | 4.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Sellaisina öinä | 3.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Vieras iho. | 3.3.2009 | 0 | Runo |
| hehkuvaa elämää | Kunpa yksikään ei enää uskoisi sinua tuollaisena. | 20.2.2009 | 0 | Runo |