Sä sanoit
ett mun on pakko jaksaa.
Siinä olet ihan oikeassa,
mut mistä voimaa siihen.
Kaikki tunteet on suljettu sisälleni,
koska tuska on liian suuri kestää.
Minusta ei ole jäljellä kuin kuori,
sisin on sirpaleina.
Tämän pienen hetken
sain olla rinnallasi ja
tänä aikana kasvoin kiinni sinuun.
Nyt pitäisi repiä itsensä kahtia ja
antaa sun mennä.
Anna anteeksi,
mut musta ei ole siihen.
En pysty luopumaan unelmistamme,
yhteisestä tulevaisuudesta.
En pysty kääntämään selkääni rakkaudellemme.
Sinä pystyt siihen.
Kerro mulle miten sen teet?
Selite:
15.12.2006
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
